torstai 24. lokakuuta 2013

Viime aikoina kirppuiltua

Uuteen kotiin on tullut tehtyä myös joitain kivoja kirppislöytöjä, lähinnä syksyn Pohjanmaa-visiiteiltä. Tässä muutama suosikkini.


Kupariastioita on viime aikoina näkynyt sisustusrintamalla paljon – ja uppoavat kyllä muhunkin. Tämän kuparikipon ostin Seinäjoen kierrätyskeskuksesta (3 e), ja se pääsi kukkaruukuksi keittiön ikkunalaudalle.


Pari mainiota mattolöytöäkin olen tehnyt. Kirjava matto etualalla oli täysin korkkaamaton, Seinäjoen kierrätyskeskuksesta sekin (15 e.). Valko-harmaa raitamatto taas löytyi Fidalta (9 e). Sitä tuunasin hieman lyhyemmäksi, mikä on muuten räsymattojen kohdalla oikeasti tosi helppoa ja kätevää. Kas näin se käy:

Tässä matossa oli päissä kaitale valkoista, ja mä halusin matosta kokonaan raitaisen. Leikkasin kummastakin päästä valkoiset osiot pois noin kymmenen sentin päästä siitä, mihin halusin maton päättyvän. Sitten purin pois matonkudetta haluamaani kohtaan asti, kiinnitin lopuksi kutimen pään ompelemalla mattoon ja solmin ylijääneet loimilangat hapsuiksi. Aikaa meni ehkä puoli tuntia.


Sattuneista syistä lempivaatteeni ovat viime aikoina olleet mallia "löysä ja mukava". Tämä neule (3,50 e) löytyi SPR:n kirppiksen rekistä "Isojen tyttöjen neuleet" (joka on muuten karmivin termi ikinä – miksi, oi miksi, ei voi sanoa vain "isot koot"? Mikä sitten on ison tytön vastakohta? Pikkutyttö? Aargh!)

Äitiysloman alkuun on muuten enää vajaat neljä viikkoa. Päässäni kuvittelen, että sitten on aikaa myös a) tehdä hurjana käsitöitä ja b) bloggailla niistä ahkerasti. Aika näyttää, mikä on todellisuus...

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Sneak peek, osa 2: Olohuone

Olkkariin ei näillä näkymin ole tulossa verhoja: sen sijaan täytimme ikkunalaudan viherkasveilla. 

Olohuone alkaa vihdoin olla jonkinsorttisessa kuvauskunnossa. Itseni tuntien tiedän, että tavarat vaihtavat paikkaa vielä monta kertaa, mattoja tulee ja menee ja tyynyihin ilmestyy uusia päällisiä ennen kuin huone on valmis (lue: ei koskaan). Mutta nyt on sentään päästy sellaiseen tilaan, jossa mikään ei ärsytä tai ole akuutisti kesken.

Olkkarin sisustuksessa pääsimme sikäli helpolla, että uusille kalusteille ei juuri ollut tarvitta: hankimme vain uuden sohvanpäällisen Ikeasta ja kattoon Normann Copenhagenin Norm 69 -lampun Finnish Design Shopista. (Tunnetaan myös nimellä lamppu from hell – en ihan tajunnut ennakkoon sitä, että lampun koottavuus todellakin tarkoitti sitä, että joka helkkarin siiveke piti taitella yksitellen. Eräs perjantai-ilta siinä tuhertamisessa meni, mutta lopputulos ilahduttaa kyllä.) Mustavalkoinen matto taas oli ex tempore -aleostos Vepsäläiseltä ja kustansi muistaakseni 80 euroa.

Pakollinen sisustuselementti Macbook pääsi siipan perintöradion päälle. Höysteenä Yki Nummen jalkalamppu ja Italiasta tuotu kirjoituskonejuliste.


Muuttamisessa on mukavaa se, että uudessa ympäristössä vanhatkin kalusteet näyttävät hetken uusilta. Esimerkiksi Mademoiselle-tuoli tuntuu taas erityisen ihanalta.

String-hyllyn asetelma on vielä vähän kesken. Sen alle pinottiin mun sisustuslehdet ja siipan Monoclet – kiitos vielä kärsivällisille muuttomiehille ja -naisille näiden roudaamisesta... Metallikorissa odottavat keskeneräiset kutomukset.

P.S. Vielä on muuten jokunen tunti aikaa hyödyntää Finnish Design Shopin lampputarjous, jossa koodilla ETU25 saa yli 150 euron lamppuostoksesta 25 euroa alennusta 20.10. asti. Minä taidan hyödyntää sen ostamalla kämpän viimeiselle tyhjälle lampunpaikalle tämän One Nordicin kauniin kuparivalaisimen. (Ja ei, tätä postausta ei ole tehty yhteistyössä Finnish Design Shopin kanssa – minä nyt vain satun rakastamaan pohjoismaista designia ja lamppuja aivan erityisesti.)

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Kolm Sibulat eli ravintolavinkki Tallinnaan

Hauskat kuparilamput ilmeisesti symboloivat niitä kolmea sipulia. Tykkäsin myös noista Wishbone Chair -henkisistä värikkäistä metallituoleista.

Nopsat viikonlopputerveiset Tallinnasta. Settiin kuului seitsemän tyttöä, hemmotteluhoitoja, vähän ostoksia, kävelyä syksyn kauniisti värittämässä kaupungissa ja ennen kaikkea PALJON HYVÄÄ RUOKAA.

Parin vanhan tutun (Kohvik Moon ja Von Krahl) lisäksi testasimme uudehkon ravintolan nimeltä Kolm Sibulat, joka sijaitsee osoitteessa Telliskivi 2, pienen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Suosittelen lämpimästi – hyvää ruokaa, kaunis sisustus ja ystävällinen henkilökunta.

Muistin kerrankin jopa ottaa pari annoskuvaa.

Alkuruuista Vegetarian's Favourite Vol 2. oli myös lihansyöjien lemppari.

Nuudelit erilaisilla lisukkeilla olivat ilmeisesti paikan erikoisuus – minä nautin omani katkaravuilla.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Tuolidyykkarin uudet seikkailut


Joku ehkä muistaa elämäni ensimmäisen ja ainoan roskalavalöydön: pari oman talon pihasta löytynyttä vanerituolia, joista poistin pehmusteet ja kankaat. No, tämä on nyt vissiin se meikäläisen roskisdyykkausgenre, sillä myös uusi asuintalo tarjosi heti muuton jälkeen vastaavanlaisen löydön. Nämä vanerituolit oli joku epäkorrektisti jättänyt lojumaan roskisten viereen, josta minä nappasin ne talteen.

Kuorin pois kerroksen kulahtanutta tummanpunaista kangasta ja murenevaa vaahtomuovia (ennen-kuva jäi tohinassa valitettavasti ottamatta) ja hioin alta paljastuneen vanerin. Vielä tuolipari pitäisi lakata kosteutta kestävällä lakalla, sillä näiden olisi tarkoitus päätyä meidän parveketuoleiksi.

Siinäpä muuten kokonaan uusi sisustamisen genre – odotan jo sormet syyhyten ensi kevättä ja sitä, että pääsen miettimään parvekekukkia ja yrttiruukkuja! Siihen asti on kuitenkin pärjättävä kanervilla ja kavereilta saaduilla parvekevaunuilla. Oi tätä lapsiperhevarustelun ihmeellistä maailmaa.


tiistai 1. lokakuuta 2013

Mielikuvituskasvikseni kurpitsa


Esittelyssä syksyn uusi ruokatuttavuus: kurpitsa!

Jostain syystä kurpitsa on aina ollut mulle sellainen amerikkalaisten tv-sarjojen Halloween-jaksoissa vilahtava mielikuvituskasvis, mutta en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että sitähän oikeasti myydään kaupoissa ja siitä voisi kokatakin jotain. 

Siksi olin myös ihan kujalla hevi-osastolla, jossa kurpitsojen kohdalla oli kyltti "säilöntäkurpitsa". Myyjän kanssa uusavuttomina pähkäiltiin, että onko se säilöntäkurpitsa nyt sitten käypää myös ruuanlaittoon.

Oli se. Tein kurpitsasta sosekeittoa Sandra Juton blogista poimitulla ohjeella, ja oikein herkkua tuli. Vähensin nestettä hieman alkuperäisestä ohjeesta, sillä mun makuuni keitosta tuli vähän turhan ohutta. Tässä, olkaa hyvät!

Kurpitsakeitto


noin 1,3 kiloa kurpitsaa
noin 8 dl vettä
kasvisfondia
2 sipulia
3–4 valkosipulinkynttä
öljyä
tuoretta chiliä maun mukaan (mulla meni vajaa yksi palko)
400 ml kookosmaitoa
1 lime
tuoretta korianteria
suolaa ja pippuria

Halkaise kurpitsa, poista siitä siemenet ja pehmeä keskusta. Pilko kurpitsa noin parin sentin kokoisiksi paloiksi. Pilko chili. Pilko sipulit sekä valkosipuli ja kuullota ne öljyssä isossa kattilassa. Kaada päälle vesi ja pari ruokalusikallista kasvisfondia. Anna kiehua.

Lisää kurpitsa ja chili anna kiehua noin 10 minuuttia tai kunnes kurpitsa on pehmennyt. Lisää korianteri ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää kookosmaito (ja hieman vettä tarvittaessa), suola sekä pippuri ja kiehauta keitto liedellä.