torstai 18. kesäkuuta 2015

Niin että mikä kesä?

Yksi kesähuoli muiden päälle: milloin me käytetään kaikkia niitä mekkoja, sortseja ja t-paitoja, joita olen kirppikseltä Elsalle haalinut? Tämän kevyemmäksi ei vaatetus toistaiseksi ole mennyt.

Hups. Yli puolet kesäkuusta on vilahtanut ohi, ja blogissa on ollut hiljaista.

Onhan siihen tietysti syykin: tämä kurja kesän irvikuva. Päivät menevät siihen, että odotan, että koska se oikein alkaa. Koska pääsee pyöräilemään Ihana-kahvilaan tai Kivinokkaan munkkikahveille, koska voi mennä päiväretkelle Suomenlinnaan, lounaalle Siltasen terassille, Skifferiin pitsalle tai kirjan kanssa ottamaan aurinkoa Mustikkamaan kallioille.

Onhan tässä toki kesäisiäkin asioita tehty. Oltu festareilla (Sideways suoritettu, jäljellä Provinssi ja Flow.) Pyöräilty Elsan kanssa Viikkiin katsomaan lehmiä (tyyppi sanoo "muu" joka kerta, kun näkee mun polkupyörän). Vuoroin paleltu ja hankittu pisamia hiekkalaatikon reunalla. Syöty mansikoita ja uusia perunoita. Käyty Falkullan kotieläintilalla silittelemässä pupuja.

Mutta silti, come on! Tämän piti olla The Kesä, jolloin nautin vapaudesta ja lämmöstä jo vähän isomman ja iisimmän nappulan kanssa. (Vaikka viime kesäkin oli ihan jees, on se silti ikuisesti mun muistoissa hikinen imetyskesä, jolloin mitään sopivaa päällepantavaa ei ollut ja hyttysen ininän sijaan kesän uuvuttavin ääni oli kärttyisen puolivuotiaan kitinä.)

Koko ajan takaraivossa vaanii karmiva tunne ajan loppumisesta: herranjumala, äitiyslomaahan on enää reilu kuukausi jäljellä! Vaikka töihinpaluukin tuntuu hyvältä ja tarpeelliselta, tämä on silti ollut tosi ainutlaatuinen vaihe elämässä.

Onneksi on sentään juhannus. Uunissa on raparperikakku ja huomenna aamulla starttaa vuokra-auton keula kohti Saimaata. Hyvää juhannusta kaikille!