lauantai 29. elokuuta 2015

Kulmasta kulmaan -neuletyynyt


Vieraiden majoittaminen on meillä ollut vähän retuperällä, eli suomeksi sanottuna parin kämäisen vaahtomuovipatjan varassa. Kesällä saimme vihdoin aikaiseksi sijoittaa vuodesohvaan, johon lapsenvahdeiksi värvätyt isovanhemmat ja muut yökyläilijät kehtaa majoittaa. Unfurl-vuodesohva oli Vepsäläisellä tarjoituksessa ja mahtui meidän ylimääräisen makkarin ikkunaseinälle just eikä melkein.

Sohvasta sain myös hyvän syyn neuloa pari sohvatyynyä. Ostin joskus keväällä Menitan alesta muutaman kerän Novitan Hanko-lankaa harmaana ja keltaisena. Neuloin tyynyt kulmasta kulmaan -taktiikalla, eli lisäsin ensin joka kerroksen alussa yhden silmukan ja puolivälissä puolestaan aloin vastaavasti vähentää. Samalla vaihtui väri.

Vähän jännäksi tosin meni, koska tajusin jossain vaiheessa, että sileällä neuleella tämä kulmasta kulmaan neulominen ei toimi samoin kuin ainaoikealla: kappaleesta ei tullutkaan napakka neliö vaan enemmänkin salmiakkikuvion mallinen. Kesken en silti voinut jättää, kun kerran olin aloittanut, ja neuloin kaksi tyynynpäällistä sisulla loppuun, vaikka koko ajan pikkuisen vitutti ja epäilytti, että tuleeko tästä mitään. No, onneksi paksua ja löysähköä neulosta sai hyvin venytettyä ja silitettyä muotoonsa, eli lopputulos on aivan ok. Kumpaankin tyynyyn (50x50 cm) meni yksi kerä kumpaakin väriä, taustakappaleeksi ompelin harmaata sisustuskangasta.


Mulla on muuten mielikuva, että Hanko-lanka on poistunut Novitan valikoimista – pitääköhän paikkansa, vai tietääkö joku, vieläkö sitä saa? Olen tykännyt Hangon värisävyistä, ja se onkin ollut mun luottotyynylanka: Hangosta on syntynyt muun muassa tällaisia ja tällaisia tyynyjä.

Ihanaa (viimeistä) kesäviikonloppua ihmiset! Mulla on tänään sopivasti synttärit, joita juhlistamme ystävien kanssa illallisella Tocassa.

perjantai 7. elokuuta 2015

Monenlaisia virstanpylväitä


Lapsen huone on pikku hiljaa alkanut muuttua vauvanhoitohuoneesta pienen tyypin hengailuhuoneeksi. Kesällä luovuttiin hoitopöydän virkaa toimittaneesta lipastosta, ja tilalle tuli Tori.fi:stä löytämäni puolipyöreä lasten pöytä tuoleineen. Täyspuinen pöytä ja tuolit olivat kuulemma puusepän joskus 1980-luvulla tekemät, ja ne ovat riittävän tukevat aikuisenkin istua. Elsa käyttää niitä tällä hetkellä lähinnä väylänä ikkunalaudalle kiipeämiseen, mutta ei siihen taida kauaa mennä, että pöydän ääressä myös askarrellaan ja piirrellään.

Ei ollut muuten ihan helppoa löytää kivoja lastenhuoneen kalusteita. Artekiin ei budjetti taipunut, ja Ikean versiot taas tuntuivat turhan köykäisiltä ja vempuloilta. Yhden kivan ja vieläpä kotimaisen vaihtoehdon löysin valikoimaa haarukoidessani: Aarnon puu -niminen padasjokelainen yritys valmistaa huonekaluja päiväkoteihin mutta toimittaa niitä rahdilla yksityisillekin. Heillä oli kaunis ja simppeli Maria-niminen kalustesarja, josta tällä hetkellä löytyy nettisivuilta surkean vähän kuvia (saitti oli näköjään uudistunut sitten viime näkemäni). Sarjaan kuului kuitenkin muun muassa puolipyöreä pöytä (noin 230 e) ja siihen tuolit (noin 89 e/kpl). Ellei budjetti olisi jälleen tullut vastaan, olisin varmaan päätynyt tukemaan kotimaista puusepäntyötä, mutta tosi tyytyväinen olen Tori-löytöönikin.

Meillä on tällä viikolla ollut jännät paikat, kun Elsa aloitti harjoittelun päiväkodissa. Maanantaina puolestaan alkavat mun työt. Olo on ollut haikea, ja tähän mennessä on jo koettu ne klassiset "sekä äiti että lapsi itkevät" -hetket, kun olen jättänyt hysteerisen pikkulikan päiväkodille. Mutta eiköhän se tästä, ajan kanssa. Ainakin syksyn ajan teen lyhennettyä työpäivää, eli kumpikin meistä saa pehmeän laskun uuteen elämänvaiheeseen.