sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Nukkekodin tuunaus kaksivuotiaalle


Meillä siirryttiin tänään joulusta suoraan seuraavaan juhlahumuun, kun Elsa täytti kaksi vuotta. Varsinaiset juhlat vietetään suvun ja kummitädin kesken vasta viikon päästä, joten tänään piipahdimme vain Sunnissa brunssilla, koska jääkaappikin oli joulureissujen jäljiltä sopivasti tyhjä.

Elsa sai meiltä vanhemmilta synttärilahjaksi minun ja siskojeni vanhan nukkekodin, jonka kunnostin häntä varten. Prosessiin liittyi monenlaisia vaiheita, kuten isäni ostama jättimäinen jääkiekkokassi, jossa nukkekoti kuljetettiin junalla Seinäjoelta Helsinkiin, mutta tunnearvon takia säätäminen oli sen arvoista: nukkekoti kun ei ole ihan mitä tahansa kauppatavaraa, vaan sen on joskus 80-luvulla tehnyt pappani.

Tuunaus oli vähän kuin remontti pienoiskoossa. Ensin oli se veemäisin vaihe eli tapettien ja lattioiden repiminen, sitten hiomis-maalaus-rumba, ja lopuksi pantiin vielä uudet lattiat ja tapetit paikalleen.


Talon pääväritystä eli valkoisia seiniä ja ruskeaa kattoa en nostalgiasyistä hennonnut muuttaa. Sisustuksen kasari-kukkakuosit vaihtuivat kuitenkin graafisempiin kuvioihin ja väreihin. Tapetit ovat siskon remonttiylijäämiä, ja lattiat päällystin puupintaa muistuttavalla kontaktimuovilla. Mustat seinätarrat on samoin tehty kontaktimuovilla. Verhoihin hyödynsin kaapista löytyneitä kankaanpaloja – vihdoinkin tuli käyttöä myös mumman tekemille pitsilakanoille.

Maalaus- ja tapetointijälki ei ehkä ole ihan yhtä siistiä kuin puuseppä-papalla, mutta lopputulos on kyllä silti oikein jees.



Synttärisankarikin vaikutti lahjaansa tyytyväiseltä. Kaksivuotias on mahtava tyyppi, vaikkakin hänen jokainen vastauksensa alkaa tällä hetkellä sanalla "ei". Mutta hän myös tykkää lähetellä lentosuukkoja, laulaa hienosti Tuiki tuiki tähtöstä, kutsuu sateenvarjoa sateenkaareksi ja käyttää suvereenisti sellaisia ilmauksia kuin "hyvä idea" ja "kyllä kelpaa". Mun ihana murunen!

tiistai 1. joulukuuta 2015

Herttoniemi by Mapiful


Hellät tunteeni kotikaupunginosaani kohtaan eivät varmaan ole jääneet kenellekään epäselviksi. Siksi kun taannoin näin jossain sisustusblogissa (olisiko ollut Time of the Aquarius) Mapiful-nettikaupasta tilatun karttajulisteen, innostuin heti ideasta.

Hetken kesti toteutuksessa, mutta siinä se nyt on: ikioma Herttoniemi-julisteemme. Kartan pystyy siis suuntanumeron perusteella kohdentamaan omalle kotiseudulleen, ja tekstin ja koon sai valita itse (meillä koko on 50x70 cm). Helppokäyttöinen sovellus ja toimituskin oli nopeaa. Uskallan suositella!

Juliste on tällä hetkellä väliaikaissijoituksessa makuuhuoneessa, mutta varsinaisesti olen kaavaillut sitä olohuoneen seinälle. Pitkä telkkariseinä on nimittäin vailla mitään somistusta ja aika karun näköinen. Sen sisustaminen on ollut ongelma jo pidempään, sillä taulujen ja hyllyjen sommitteleminen telkkarin ympärille tuntuu tosi vaikealta. Inspiroivia esikuviakin on lähes mahdotonta bongata, sillä sisustuslehdissä telkkariseinät on usein rajattu kuvien ulkopuolelle (tai valittu lehteen vain niitä kulttuurikoteja, joissa telkkarista on luovuttu kokonaan.)

Elikkä jos on ideoita tai hyviä esimerkkejä aiheesta, innolla otan vastaan!